Yhteisestä maatalouspolitiikasta (YMP) puuttuvat riittävät välineet, joilla voitaisiin edistää nuorten osallistumista maataloustoimintaan, sanoo Euroopan maaseudun kehittämishankkeen koordinaattori Willem Korthals Altes, joka luottaa siihen, että muutokset tulevat paikallisista aloitteista.
Ruralisaatio-konsortion, johon kuuluu 18 kumppania 12:sta Euroopan maasta ja jota Euroopan komissio rahoittaa Horisontti 2020 -ohjelmasta, tavoitteena on kehittää tietämystä ja tukea poliittista päätöksentekoa muun muassa uusien viljelijöiden tulon helpottamiseksi maaseutualueille.
Delftin teknillisen yliopiston (Alankomaat) professori Korthals Altes selittää Efeagron haastattelussa, että uudella YMP:llä, josta parhaillaan neuvotellaan kaudelle 2023-2027, pyritään helpottamaan sukupolvenvaihdosta, joka on “vielä kehitettävä”.
“Toivon, että kansalliset viranomaiset kehittävät sitä pian, koska se puuttuu nykyisestä politiikasta. Tähän on mahdollisuuksia, mutta ne riippuvat pääasiassa paikallisista aloitteista. Ihmiset eivät odota hallitusten tekevän sitä heidän puolestaan, vaan he kokoontuvat yhteen ja pyytävät paikallisilta viranomaisilta apua”, hän sanoo.
Asiantuntija ilmaisee epäilyksensä siitä, tekevätkö YMP-neuvottelijat “tarpeeksi” sukupolvenvaihdoksen edistämiseksi, ja uskoo, että “suuret muutokset” tapahtuvat vasta peräkkäisten uudistusten yhteydessä, jolloin tämä kysymys on “tärkeä osa” maatalouspolitiikkaa.
Hän uskoo, että tällä hetkellä maapolitiikassa “ei ole juuri mitään välineitä”, lukuun ottamatta eräissä maissa käytössä olevia välineitä, joilla laajennetaan maata, alennetaan veroja, nykyaikaistetaan oikeuksia tai sallitaan maan siirto sen käytön helpottamiseksi.
“Useimmilla politiikoilla pyritään varmistamaan, että nuoret viljelijät voivat saada suuremman tilan, mutta vain muutamat välineet koskevat maan saantia”, hän sanoo.
Maaseudun ikääntyessä on arvioitu, että vain 11 prosenttia EU:n maatiloista on alle 40-vuotiaiden hallinnassa.
Hollantilaisen koordinoimassa hankkeessa korostetaan, miten kaupunki- ja maaseutualueiden epätasainen kehitys uhkaa EU:n taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta, sillä kaupunkiväestön odotetaan kasvavan 12 prosenttia vuosina 2014-2050, kun taas maaseutuväestön määrän odotetaan vähenevän 7 prosenttia.
Maaseutualueiden välillä on myös suurta eriarvoisuutta: Portugalin Madeiran saaristo on Euroopan oikeudenmukaisin alue, sillä 98 prosentilla sen maanviljelijöistä on alle kahden hehtaarin suuruisia viljelypalstoja ja he omistavat yhdessä 85 prosenttia maasta.
Koordinaattori huomauttaa, että toisella puolella on malli, jossa yhdistyvät harvat pienviljelijät ja suuri määrä suuria tuottajia, kuten Romaniassa, Bulgariassa ja jopa Etelä-Espanjassa.
Ruralisaatioon kuuluvien akateemisten ja tutkimuskeskusten verkosto analysoi EU:n maamarkkinoiden kehityssuuntauksia ja panee merkille, että syrjäisten maaseutualueiden ja kaupunkien läheisyydessä sijaitsevien alueiden välillä on eroja, sillä jälkimmäiset alueet ovat paljon kalliimpia, koska niiden omistajat toivovat voivansa myydä ne jossain vaiheessa saadakseen niille lisäarvoa.
Toisessa raportissa korostetaan, että useimmilla EU:n alueilla YMP:n suorat tuet ovat suuremmat kuin maaseutualueilta saatavat tulot.
Tilanteessa, jossa maata ei tarvitse viljellä tukien saamiseksi vaan ainoastaan pitää se hyvässä kunnossa, “ei ole mitään kannustinta vuokrata viljelymaata uudelle viljelijälle”, koska vuokra ei korvaa YMP:n tuotannosta irrotettujen tukien menetystä.
Ruralisaatio on myös dokumentoinut 64 innovatiivista käytäntöä 14:ssä Euroopan maassa ja sen, miten erilaiset toimijat – viljelijät, kansalaiset, maaseutujärjestöt ja paikallisviranomaiset – työskentelevät maan saatavuuden parantamiseksi.
Tällaisia käytäntöjä ovat esimerkiksi ranskalaisen osuuskunnan CIAP:n, Per l’horta -yhdistyksen, agroekologisten maapankkien Terrae-verkoston tai Ibizan ja Formenteran luonnonmukaisen maatalouden tuottajien yhdistyksen hankkeet, joista jälkimmäinen sijaitsee Espanjassa.
Korthals Altes ei menetä toivoa ja sanoo, että meidän on odotettava näiden paikallisten aloitteiden tuloksia tulevina kuukausina, sillä ne voivat viitoittaa tietä eteenpäin maan saannissa.
“Allekirjoittanut Belén Delgado, EFE AGRO”. Tutustu alkuperäiseen julkaisuun täällä
